Tämä on tietty itämaisten mattojen/tekstiilien,tyyppi jossa ei ole nukkaa (ja joka syntyi ennen nukkamattoja) ja joita kutovat pääasiassa paimentolaiset Iranissa, Afganistanissa, Turkissa ja Kaukasian eri seuduilla. Ne eivät ole kovin suuria kooltaan, niiden kudos on yksinkertainen, niissä ei ole nukkaa ja niissä on tyypillisiä geometrisiä kuvioita ja täyteläisiä väriyhdistelmiä. Kelimien pitkä perinne on saanut alkunsa kaukaa vuosisatojen takaa Keski-Aasian paimentolaisilta. Ensin kelimejä kudottiin lähinnä oman perheen tarpeisiin ja vasta paljon myöhemmiin niistä tuli kauppatavaraa itämaisten mattojen loistokaudella 1500- ja 1600-luvuilla. Niitä voidaan käyttää moneen tarkoitukseen, kuten mattoina lattialla, peittoina tai seinäkoristeina. Kelim tulee persialaisesta sanasta Gelim. Kurdin kielellä niistä käytetään nimeä Berr. Tunnetuimpia persialaisen kelimejä ovat Sumakh, Senneh, Fars ja Qashqai. Afganilaisia kelim-mattojen nimiä ovat Golbariasta, Maimane, Taimani, Maliki jne. Iranin ja Afganistanin rajalla Baluch-paimentolaiset kutovat kelimejä, joille on tunnusomaista tummat, maanläheiset värit.